Ei tästä nyt ainakaan mitään parisuhdeblogia tule

Nyt on päässyt käymään niin, että Ilestä tulikin vähän pysyvämpi deitti. Ilestä tuli poikaystävä. Alun seksisäätö on ohi ja itse asiaan on sentään päästy jo hyvän aikaa sitten. Kaikilta muiltakin osin Ile on ihana.

Mutta mitä blogille nyt tapahtuu? Ilen tapaamisen jälkeen olen viettänyt blogin suhteen hiljaiseloa. Uteluihin olen vastannut vain, että:

"Ei tästä nyt ainakaan mitään parisuhdeblogia tule."

Saisin toki varmaan oman blogin siitäkin, miten vaikeaa on totutella monen sinkkuvuoden jälkeen olemaan parisuhteessa. Mutta ketä kiinnostaa? Hyvät Tinder-stoorit ovat aina parempia.

Kerron vielä lopuksi, miksi Ilestä tuli poikaystävä. Ile on positiivinen ja kaikin puolin loistavaa seuraa. Huomaavainen ja ajattelevainen. Avulias. Toimelias ja aktiivinen, keksii aina jotain tekemistä. Itsenäinen, osaa olla yksinkin, eikä elä vain muiden ihmisten kautta. Huumorintajuinen, hauska. Vaikuttaa luotettavalta. Reipas, pärjää hyvin sosiaalisissa tilanteissa. Oikeinkirjoitus hallussa. Hyvännäköinen. Pitkä. Pussaa hyvin ja paljon. Pitää kainalossa kiitettävästi, pystyy nukkumaan lähellä. Jos hölmöilee, osaa pyytää anteeksi.

Ja hei. Se löyty TINDERISTÄ!

Ehkä tässä on riittävästi syitä laittaa blogi kauneusunille, ainakin toistaiseksi. :)

Liebster Award -blogihaaste

Sain jo jokin aika sitten suosikkibloggaajaltani Suoraanpuhujan päiväkirjan Sofialta Liebster Award -blogihaasteen. Tai itseasiassa aikoja sitten, mutta parempi kai myöhään kun ei milloinkaan. :D Ideana on tuoda näkyvyyttä tällaisille uusille ja tuntemattomammille blogeille haastamalla bloggarit vastaamaan tunnustuksen antajan keksimiin kysymyksiin. Sofia on laatinut listan kysymyksiä minulle ja muutamalle muulle sinkkubloggaajalle. Tässäpä vastaukset!

Mistä sait idean blogiisi?

Idea blogiin lähti siitä, kun paskoja deittejä alkoi ilmaantua luvattoman paljon. Kertoilin sitten uskomattomia treffistooreja kavereilleni, jotka alkoivat vaatia oman blogin aloittamista. Aluksi naureskelin, että en varmasti. Jossain vaiheessa idea alkoi tuntua kuitenkin aika hauskalta jo ihan senkin takia, että mulla on kavereita ympäri Suomea ja kaikkiin ei tule aina pidettyä niin tiiviisti yhteyttä. Jouduin sitten kertomaan samoja juttuja moneen kertaan, kun jokainen vuoron perään kyseli, että mites miesrintamalla sujuu. Nykyään voin sanoa, että katso blogista. Ja mikä parasta, hupaisilla deittisattumuksilla voi nyt viihdyttää muitakin. J

Omat suosikkibloggaajasi?

Muiden genrejen blogeja tulee seurattua aika vähän, joten Suoraanpuhujan päiväkirja, Dagen Efter, Teekutsuilla ja Sinkkublogi. Kai sitä sitten elämä pyörii tällä hetkellä niin tiiviisti ihmissuhteiden ympärillä, että mikään muu aihealue ei jaksa yhtä paljon kiinnostaa. Ja ihan niin kuin Suoraanpuhujan päiväkirjan Sofia sanoi: Tilaisuutta kuulla hyvä Tinder-tarina ei pitäisi koskaan heittää hukkaan.

Kerrotko deiteillesi blogistasi?

En. Se voisi olla jo vähän liikaa. Tai sitten pitäisi ainakin lopettaa kundien viestien screen shottaaminen suoraan tänne. :D

Monesko Tinder-deitti on menossa?

Pikaisen laskutoimituksen mukaan nyt olisi yhdestoista menossa. Täytyy kyllä myöntää, että muutama on ehkä päässyt unohtumaan. 

Uskotko rakkauteen ensisilmäyksellä?

En ole koskaan uskonut. Kuitenkin kaksi vuotta sitten jouduin kumoamaan kaikki uskomukseni, kun siskoni rakastui lomareissullamme. Ensisilmäyksellä. Ja he ovat edelleen ällöttävän onnellisia ja rakastuneita.

Entä millään muullakaan silmäyksellä? 

Ärsyttää myöntää, mutta musta on tullut koko rakkaushomman kanssa vähän skeptinen. Siis että se omalle kohdalle joskus osuisi. Mutta haluan edelleen uskoa. Pakko kai se on?

Onko deittailu parantanut vai huonontanut käsitystäsi suomalaisista miehistä?

Hmm, sekä että. Positiivinen yllätys on ollut ainakin se, että olen huomannut miestenkin etsivän ihan tosissaan seuraa. Aikaisemmin (=aika ennen Tinderiä) pokailin miehiä pääasiassa baarissa ja usein kävi niin, että mies olikin joko varattu tai muuten vaan pelkän panon perässä.

Kerro hyvä Tinder-stoori 5 lauseella!

Ranskalainen Tinder-mies kutsui mut asuntovaunuunsa teelle, jolla oli silloisessa opiskelukaupungissani käymässä. Päädyin sitten torille parkkeerattuun hippihenkiseen asuntoautoon, jossa oli syksyllä hemmetin kylmä ja pelkkä tee ei sitten riittänytkään lämmikkeeksi. Harrastimme villiä seksiä koko yön. Mainittakoon vielä, että hänellä oli sen verran mittava varustus, että säikähdin aluksi, mikä halko sängyssä oli. Aamulla hipsin muina naisina kouluun.

Mikä on suosikkitreffipaikkasi?

Pubi. Ei siis mikään räkälä, vaan joku kiva istuskelumesta. Lasillisen ääressä on usein mukavan rento tunnelma. Ja jos deitti onkin surkea, voi jokus onnistua juomaan hänet mukavaksi. Siis sen yhden illan ajaksi. Ja ehkä yön.

Keksi lause, joka olisi totaalinen turn off ensitreffeillä.

”Mä rakastan sua” (mikä pahinta, tää ei ole edes keksitty.)

Milloin on seuraavat treffit?

Tänä iltana. :)

Siveellistä deittailua - milloin päästään petipuuhiin, Ile?

Siis huhhuh. Mulla on ollut deittailukiireitä! Olen viettänyt Ilen kanssa lähes kaiken luppoaikani, joten edes blogipäivityksille ei ole ollut aikaa. Nyt kuitenkin tilannepäivitys.

Laitoin sitten totta tosiaan heti seuraavana aamuna Ilelle viestiä, että oli kiva nähdä ja höpisin jotain mun parvekeaamupalasta. Ilehän ehdotti heti deittejä vielä samalle päivälle! Olen nyt treffaillut Ilen kanssa pari viikkoa ja välissä on vain muutama päivä, milloin emme ole nähneet. Ollaan käyty kävelyllä, otettu aurinkoa, pussailtu, käyty kahvilla, kaljalla, jätskillä, juoksulenkillä, katsottu leffaa ja lätkää, tehty ruokaa toisillemme ja hmm, mitähän vielä. Niin ja olen ollut yhden yönkin Ilellä.

Seksiin asti ei kuitenkaan olla vielä päästy, mikä on mulle kyllä parin viikon deittailun jälkeen melko ainutlaatuista. Toisaalta asiaan on vaikuttanut se, että mulla oli menkat viime viikolla. Aiheesta voisi kyllä tehdä jo oman postauksen. Miten kerrot jotenkin järkevästi vasta tapaamallesi miehelle, että sulla on menkat? Uuden deitin kanssa tunnelma on vielä niin ihanan arvoituksellinen, että kuka nyt haluaisi ottaa esille niin arkisen asian kuin menkat!? Kuitenkin jotenkin miehelle pitää osoittaa, että kieltäytyminen ei johdu kiinnostuksen puutteesta. Noh, itse päädyin hoitamaan asian tällä kertaa näin:

Joskus olen päätynyt menkkoineni jo ihan liian pitkälle ja siinä vaiheessa kieltäytyminen on jo tosi noloa. Päätin siis tällä kertaa infota asiasta jo etukäteen, niin ei ole kummallakaan mitään turhia odotuksia. Sitä paitsi Ilehän suhtautui asiaan oikein hyvin, pussaili ja piti koko yön kainalossa. Seurustelevat kaverit sanovat muuten tähän menkkajuttuun aina, että:

"Täh no mitä väliä, menkää suihkuun panee!"

Joo hei vähän eri asia ottaa verinen suihkupano oman poikaystävän kanssa, kun että se on eka seksikokemus tuoreen deitin kanssa. Ei kiitos.

Tällä viikolla tilanne kuitenkin on jo toinen ja yritän jotenkin päästä Ilen vällyjen väliin, ettei homma nyt ihan liikaa pitkity! Ile pitää mua varmaan jo todellisena siveyden sipulina, koska pari päivää sitten kieltäydyin yökutsusta, vaikka olin Ilellä käymässä. Mulla oli niin järkyttävä krapula ja päänsärky, että tunsin itseni kaikkea muuta kuin seksikkääksi. Kerta se on muuten ensimmäinenkin, kun kieltäytyy krapulaseksistä. Hih, ehkä ihan hyvä, että Ile ei vielä kunnolla tunne mua. ;D

P.S. Ajattelin kirjoittaa, että miten ihana ja potentiaalista poikaystävämatskua Ile on, mutta tästä tulikin seksipäivitys. Noh, ens kerralla sitten :D

Miten nopeesti voi ottaa yhteyttä? - Ile

Siitä muutaman päivän takaisesta Hansista ei sitten enää kuulunutkaan mitään, enkä mäkään ottanut vapun jälkeen yhteyttä. Noh, ei se olisi mun menossa mukana pysynyt kuitenkaan, kun vappunakin kökötti vaan kotona.

Tänään kävinkin sitten uuden kivan ja hyvännäköisen miehen kanssa treffeillä. Tinderistä bongattu tietty. Itseasiassa olemme Ilen kanssa jutelleet viime kesänä baarissa, mutta leimasin hänet tuolloin melkoiseksi pleijeriksi! En kuitenkaan usko, että Ile muistaa kyseistä tapaamista. Törmäsin maanantaina häneen Tinderissä ja Ilen profiili vaikuttikin yllättävän fiksulta, mätsihän siitä tuli!

Ile laittoi kivan pitkiä ja sopivan asiallisia viestejä, kyselikin aika paljon kaikkea. Eilen Ile sitten ehdotti, että nähdäänkö tänään. Jes, kerrankin mies, joka ei halua ensin jutella viikkotolkulla. Ile ehdotti juoksu- tai kävelylenkkiä. Valitsin jostakin syystä kävelyn... Heh, onkohan kukaan mimmi vielä suostunut ekoilla deiteillä hiki päässä läähättäen juoksemaan!? :D

Tänään sitten käppäilimme mahtavassa auringonpaisteessa yli tunnin ja istahdimme vielä terassille kahville. Kalja nyt olisi tietenkin ollut enemmän mun juttu, varsinkin kun huomenna on vapaapäivä. Ajattelin kuitenkin kerrankin olla olevinani vähän fiinimpi leidi ja tyydyin kahviin. 

Ile oli tosi mukava ja jutustelu oli luontevaa ja VASTAVUOROISTA (vertaa esim. Eki) koko parin tunnin deittien ajan. Keskustelun aiheet nyt eivät olleet mitenkään maata mullistavia, mutta ei kai ekoilla deiteillä kovin syvälliseksi tarvitse heittäytyäkään. Tuli kuitenkin sellainen fiilis, että ajattelemme asioista samansuuntaisesti.

Kahvien jälkeen päätimme lähteä omia kotejamme kohti. Tästä vaiheesta Ile suoriutui mielestäni melkoisen mallikkaasti:

"Hei mulla oli tosi kivaa ja näkisin sut mielelläni uudestaan. En tietenkään voi tietää sun fiiliksiä, mutta tehdään niin, että annan sulle mun numeron ja laitat viestiä jos kiinnostaa."

Sitten vielä kivat halaukset, veikeä katse ja "moikka, laita viestii". Hyvä Ile! Mutta hei hetkinen. Pallohan on nyt täysin mulla. Millon ja mitä mä laitan?! Olen periaatteessa ollut aina sitä mieltä, että ei sillä ole mitään väliä, millon ottaa yhteyttä. Jos kiinnostaa niin kiinnostaa, ei ole mitään aikasääntöjä. Itse tykkään siitä, että mies laittaa vielä samana iltana "oli kiva nähdä" -tyyppisen viestin. Se ei kuitenkaan tänään tuntunut luontevalta, että olisin nyt itse tehnyt niin. Ehkä huomenna? Aamupäivästä? Pitää ehkä keksiä jotain, mikä liittyy deittien puheenaiheisiin, hmm. Tiedän myös, että hänellä ei ole huomiselle vapaapäivälle kummempia suunnitelmia ja on taas luvattu superhieno sää. Ajattelin itse mennä heittelemään korista tai löhöilemään puistoon, eikä seura olisi pahitteeksi. Milloin voi ehdottaa uutta tapaamista? Ei ehkä heti seuraavana päivänä...

Toisaalta, eiköhän se ole sivuseikka, mitä viestissä lukee. Taidan vaan ottaa rennosti ja mennä fiiliksen mukaan.

Epämääräistä sekoilua + herra Hans

Pitkästä aikaa pientä tilannekatsausta. Viimeisen kuukauden aikana olen ollut joka viikonloppu jossain menossa ja sutinaa on kyllä riittänyt, mutta ei oikein mitään bloggaamisen arvoista. Sitä paitsi aloittaessani blogin kirjoittamisen lupasin keskittyä treffeillä käyntiin ja potentiaalisen miehen etsintään, enkä epämääräiseen baarisekoiluun ja yhden illan juttuihin. Viime aikoina homma on kuitenkin lipsahtanut vähän siihen suuntaan...

Perjantaina kuitenkin ryhdistäydyin ja kävin pitkästä aikaa Tinder-treffeillä. Olen jutellut pari viikkoa lupaavan oloisen Hansin kanssa. Hans on pitkä, aikuinen ja samalla alalla kun mä. Ennen deittejä olimme lähetelleet Tinderissä muutaman viestin päivässä, eikä mikään WhatsAppailu ollut käynyt edes mielessä. Ehdotin tapaamista jo viikko sitten perjantaina, mutta Hansilla oli muuta. Hän ehdotti seuraavaa viikkoa. Kun viikko alkoi olla puolessa välissä, eikä Hans ollut puhunut tapaamisesta mitään, päätin varmistella asiaa ja sovimme deittipäiväksi perjantain. Perjantaina Hansista ei kuitenkaan ollut kuulunut iltapäivään mennessä mitään, joten jouduin taas kyselemään tarkempaa plääniä. Tässä vaiheessa olin jo lähellä perua koko treffit, mies nyt kun ei ainakaan vaikuttanut mitenkään riemusta kiljuen tapaamista odottavan.

Raahauduin kuitenkin lähipubin eteen sovittuun aikaan. Siellä odottelikin jo varsin mukavan näköinen heppu. Kättelimme, esittäydyimme ja halasimme. Naureskelimme, että olimmepa kättelyinemme virallisia. Uuden Tinder-deitin tapaamisessa on monesti vähän se tilanne, että ei oikein tiedä, kuinka tuttavallinen voi olla. Kättelyn ja halauksen yhdistelmän olen kuitenkin todennut yleensä toimivaksi.

Istuskelimme lasillisten ääressä melkein pari tuntia ja täytyy kyllä sanoa, että juttu luisti. Aika paljon puhuimme tosin töistä, mutta näillä deiteillä en kokenut sitä ollenkaan negatiiviseksi, sillä sitä kautta löysimme paljon yhteisiä vähän syvällisempiäkin puheenaiheita. Muutenkin oli tosi hauskaa ja rentoa.

Deittien jälkeen lähdimme pubista eri suuntiin. Sanoin, että hei oli kiva nähdä.

"Joo, oli kyllä todella kivaa!"

Tässä vaiheessa mulla oli Hansista tosi hyvä fiilis. Sanat ja teot eivät kuitenkaan kulkeneetkaan käsikädessä. Ei halausta. Outoa mun mielestä, jos halaa tavatessa, mutta ei lähtiessä kivoilta deiteiltä. Ei myöskään mitään "nähdään"/ "ollaan yhteyksissä" -kommentteja. Hmm.

Ajattelin aluksi, että odotan Hansin yhteydenottoa. Tulin kuitenkin toisiin ajatuksiin, koska seuraavana aamuna tuli tilaisuus käyttää tilannetajua hyväksi. Kerroin itselleni aamulla sattuneen edellisillan juttuihin liittyneen asian ja sanoin, että oli hauskaa eilen. Hän vastasi iltapäivällä pitkän viestin ja kysyikin multa jotain, mutta ei kommentoinut mitenkään deittejä.

Juttelimme muutaman viestin verran vappusuunnitelmista ja Hans kertoi, että aikoo ottaa rauhallisesti, eikä ole lähdössä mihinkään ihmisten ilmoille. Tämän jälkeen hänestä ei ole kuulunut mitään. Olisin ehkä vähän odottanut, että hän olisi tänään kysynyt mun vapusta, koska tiesi mulla olevan vaikka mitä suunnitelmia. Tässä olenkin tehnyt krapulapäätelmän, että Hansia ei kiinnosta. Toisaalta, itsehän heräsin tänään Veken vierestä, joten enpähän joutunut kaunistelemaan kenellekään mun vapun kulkua.

Tyhjä arpa: Eki

Äääh olen dorka. Lapanen pahimmasta päästä. Annoin deittienperuja-Ekin ympäripuhua mut vielä kerran. Hän otti pakkien saamisen jälkeen muutaman päivän päästä yhteyttä ja sanoi nyt ymmärtävänsä, miksi suutuin.

"En saa sua mun mielestä"

Laitoin kyllä mielestäni Ekin vielä tässäkin vaiheessa selkä seinää vasten, mutta Eki kertoi olevansa tosi kiinnostunut musta ja pahoitteli, että mulle oli tullut väärä kuva. Hän kysyi, että voisiko hyvittää ajattelemattomuutensa ja urpoilunsa tulemalla käymään ja tarjoamalla mulle illallisen. Hän voisi mennä vaikka hotelliin yöksi. Mulla oli toden totta joku heikko sunnuntaihetki ja suostuin, sanoin vieläpä, että ei tarvitse mennä hotelliin, vaan hän voi kyllä tulla mun luokse.

Eilen Eki sitten saapui sovitusti ja alku vaikutti jopa lupaavalta, miehen ulkonäkökin yllätti positiivisesti. Menimme alkuillasta lasilliselle valitsemaani pubiin. Pelasimme jutustelun lomassa Huojuvaa tornia ja naureskelimme vaivihkaa viereisen pariskunnan jutuille, sillä heidän treffinsä näyttivät muistuttavan enemmän työhaastattelua. Ei sillä, että omammekaan olisi ollut miltään unelmadeiteiltä. Huomasin melko pian, että mä johdin keskustelua ja Eki ei kysellyt mun elämästä juuri mitään.

Lähdimme jossain vaiheessa valitsemaamme ravintolaan syömään, jonne oli jonkin verran kävelymatkaa. Matkalla pysähdyimme ihmettelemään lumen alta paljastuneita ruostuneita polkupyöriä ja yhtä patsasta. Patsaan luona Eki nappasi mut lähelle ja siitä tulikin sitten mukava pikku pussailuhetki.

Ruoka oli tosi hyvää, mutta tässä vaiheessa multa alkoi loppua jutunaiheet kesken. Tuntui, että mikään jutun aihe ei mennyt eteenpäin, koska Eki ei esittänyt vastakysymyksiä. Päätimme kuitenkin vielä käydä parilla, mutta sielläkös ne jutun aiheet vasta kesken loppuivatkin. Yritin pelastaa tilannetta kertomalla itselleni sattuneita hauskoja sattumuksia (huom en deiteistä :D), mutta Ekiä ei edes juuri naurattanut. Loppuillan lähinnä istuimme lähekkäin ja välillä pussailimme, kun ei mitään puhuttavaakaan enää ollut. Hyvä, että sentään fyysistä kipinää vaikutti olevan.

Mun luokse siirtyessämme aloin olla hyvin kartalla siitä, että mies tuli treffeille vain yhden asian perässä. Mutta miksi moinen vaiva? Eki ei ollut selvästikään kiinnostunut mun asioista ja oli alunperin tarjoutunut menemään sinne hotelliinkin yöksi. Siinä se vasta hänellä hukkareissu olisi ollutkin.

Ajattelin kuitenkin itsekin ottaa näistä deiteistä ilon irti, joten samapa tuo minkä perässä oli tullut. Virhe. Seksi oli jotenkin ihan outoa. Sanotaanko vaikka näin, että kun miestä ei kiinnostanut mun asiat deiteillä, niin asenne ei mitenkään muuttunut myöskään makuuhuoneen puolella. Loppujen lopuksi kumpikaan ei varmaan ollut kovin tyytyväinen. No mutta, saipahan Eki-stoori nyt lopullisen päätöksen. Ei jatkoon.

"Hullut on mulle punainen vaate": Eki

Huhhuh sainpa tässä eilen hullun leiman. Tässähän nyt on siitä samasta Ekistä kysymys, joka perui tulonsa viime tipassa pari viikkoa sitten. Jollain ihmeen kaupalla hän sai mut puhuttua jatkamaan yhteydenpitoa deittien perumisesta huolimatta, vaikka en koskaan varsinaista selitystä koko hommalle saanutkaan. Sen jälkeen Eki on viestitellyt paljon ja ollut tosi kiva.

Sunnuntaina olin sitten tulossa reissusta junalla kotiin ja vaihto sattui olemaan miehen kotikaupungissa. Junalippua ostaessani tuskailin huonojen vaihtoyhteyksien vuoksi ja sainkin yhtäkkiä päähänpiston ehdottaa Ekille, että jos jätänkin vähän reilummin vaihtoaikaa, niin haluaisiko hän pitää mulle pari tuntia seuraa. Eki sanoi, että hänellä ei ole mitään suunnitelmia, joten sopii hyvin.

Seuraaavana aamuna olin ihan fiiliksissä, kunnes huomasin Ekiltä tulleen viestin.

Siis anteeks mikä selitys toi nyt oli olevinaan!? Kysyin vielä, että onko ne haettava juuri silloin ja Eki sanoi, että joo. Ei muuta. Ja olin siis jo ostanut sen junalipun! Vähemmästäkin tulee mieleen, että hän nyt ei vaan syystä tai toisesta halua tavata. Olisi nyt keksinyt jonkun paremman tekosyyn tai esittänyt asian edes pahoittelevasti.

Seuraavana päivänä Eki sitten käyttäytyi kuin ei mitään ja kyseli kuulumisia. Jotenkin tuntuu inhottavalta laittaa näitä viestiketjuja suoraan tänne, mutta annoin vähän palautetta ja mun mielestä tältä mieheltä tuli sellainen reaktio, että ai hyvänen aika sentään. Okei olin ehkä turhankin suorasanainen, mutta silti. 

 


























Uhkailua, hulluksi haukkumista ja selittelyä. Ah, mikä ihana mies.

...toi olis ollut tälle postaukselle hyvä lopetus, mutta jää huono omatunto jos en kerro, miten keskustelu oikeasti lopulta päättyi.

"Ei mun tarkotus ollu olla törkeä tai välinpitämätön. Olin vain ajattelematon. Anteeksi."